Kaikenlaisia mietteitä

Kesä saapuu, koulut hiljenee ainakin päiväpuolen opiskelijoista. Aikuistenkin lähijaksot taitavat olla jo pulkassa. Pitäisi vielä puristaa muutaman tentin verran ja sitten voisi oikeasti alkaa ahertamaan opinnäytetyön kanssa. Olinhan ajatellut tekeväni sen tässä sivussa kevään mittaan, mutta siitä tuli yhtä räpellystä ja ajattelin keskittyä tekemään sen sitten kerralla kunnolla.

Kesätyöt on monen haaveena ja varmaan suurinosa maanmittareista on kesätöitä saanutkin. Mukaanlukien itteni, pääsen oikeasti kokeilemaan maanmittaustoimiston touhuja kesällä. Minä aikuisopiskelijana olen koko opintojen ajan työskennellyt infra-alalla ja nyt on sitten mahdollisuus päästä opiskelemansa alan toimituksia.

Onnea matkaan kaikille Teille, jotka olette nyt hakeneet opiskelemaan maanmittausalalle :)

Näyttöön valmistautumista

Tässä huhtikuun aikana olemme keskittyneet Paikkatietojärjestelmiin, painettuihin opaskarttoihin toimitusmittauksiin sekä olemme harjoitelleet kiinteistötekniikan näyttöä varten. Näyttöön harjoittelu on kuitenkin vienyt suurimman osan ajasta ja kaikki muu on sen johdosta sitten jäänyt hieman vähemmälle mutta olemme siinä asiassa jo loppusuoralla ja varsinainen näyttö olisi tarkoitus suorittaa maanantaina 02.05.
Näytössä on kyse arkistotutkimuksesta ja siihen kuuluu kiinteistön muodostukseen kuuluvat asiat kuten lohkominen ja halkominen sekä niiden historian selvittäminen, rajankäyntiasiat, karttamerkkien tunteminen, toimitusasiakirjojen valmisteluun kuuluvat asiat, sekä itse toimitukseen kuuluvat asiat.

Näyttöön kuuluu myös osio jossa käsitellään paperista karttaa ja siitä kerätään ja lasketaan tietoja kuten mittakaava, rajojen pituudet sekä pinta-alat.
Pidemmälle kevättä mennessä ja kun olemme yllämainitun näytön suorittaneet alamme työskentelemään enemmän ulkosalla ja opaskarttojen parissa. Mittauksien osalta jatkamme aikaisemmin aloittamaamme runkomittaus projektia ja painetuissa opaskartoissa olisi tietääkseni tarkoitus aloittaa tekemään toiseen koulutaloon hätäpoistumistie suunnitelmia.

Anonyymi kommentointi avattu

Kiitos arvokkaasta palautteesta, joka koski blogin kommentoinnin vaikeutta. Anonyymi kommentointi on nyt mahdollista.

Toivottavasti nyt kaikki, jotka olivat aikeissa kirjoittaa, mutta rekisteröintiin ei ollut aikaa, pääsevät nyt kommentoimaan.

Hauskaa vapun odotusta erityisesti kaikille nykyisille ja entisille opiskelijoille!

Teekkari & mittari samassa paketissa

”Maanmittarikilta on killoista perhein” -lausahdus on omiaan kuvaamaan opiskeluja maanmittaustieteiden laitoksella. Minunkin opiskeluistani on tehnyt erityisen kiinnostavaa kaikki se, mitä muuta opiskelun kautta voi saada kun valmiudet ammattiin.

Opiskelulle luo hyvän alustan pitkät, jokavuotiset teekkariperinteet, joiden kautta uudet opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi. Juuri tämänkaltainen vapaaehtoistoiminta, mikä perustuu yhdessä tekemiseen ja toisten auttamiseen luo opiskeluille puitteet, joita en löytänyt ammattikorkeakoulusta. Maanmittarikilta kuuluu Otaniemen kilta-asteikolla jäsenmäärältään pieniin kiltoihin, mutta se on ehdottomasti vahvuutemme! Jo ensimmäisenä vuotena vanhemmat opiskelijat tulevat tutuiksi. Kun luentoja on tarpeeksi takana, myös henkilökunnan oppii tuntemaan. (Ei sillä, etteikö henkilökunta tulisi myös tutuksi kiltatoiminnan kautta, sillä heitä näkee useissa tapahtumissa). Kun proffat oppii tuntemaan, on opiskeluihinkin ”pakko” suhtautua vakavammin, koska ei tenttipaperiin viitsi suoltaa mitä tahansa puppua. Parasta on kuitenkin se, että ”pienten piirien” myötä vastaantuleviin ongelmiin/askarruttaviin asioihin on aina saanut helposti apua!

Opiskelemani asiat ovat enimmäkseen mielenkiintoisia, mutta silti väitän, etten olisi niin motivoitunut opiskelemaan ilman sitä taustatukea ja henkeä, jonka maanmittarikilta ja teekkarius ovat minulle antaneet.

Pisteet koriin

Maanmittaustekniikan AMK-insinööritutkinto koostuu 240 opintopisteestä. Harjoittelusta, joka aikuisopiskelijalla on jo suoritettuna, kilahtaa 30 pistettä ja lopputyö tuottaa 15 pistettä. Pääosa pisteistä kerätään kolmen opintopisteen suorituksista.

Missään vaiheessa aiemmin ei ole tuntunut siltä, että mistä näitä pisteitä ropisee, vaan pisteiden keruu on tuntunut yhtä hitaalta kuin mustikanpoiminta käsin. Nyt alkaa pisteämpäri täyttyä ja 200 pisteen raja ylittyy.

Opiskelukavereiden kesken on huulena heitetty, että kannattaa olla tarkkana, ettei tee opintoja enempää kuin vaadittavan 240 pisteen edestä. Nyt olen huomannut tarkistavani tämän tästä HOPS:ista (henkilökohtainen opintosuunnitelma) paljonko siellä niitä pisteitä on, ja mitä opintosuorituksia on vielä arvostelematta. Samalla miettii mitä kaikkea syksyksi olisi jäljellä.

Olen alkanut pohdiskella, olisiko valinnaisia aineita sittenkin mahdollista jättää pois. Tällä hetkellä olen laskussani siinä summassa, että olen ylittämässä riman reilusti. Laskujen jälkeen seuraa epävarmuuden hetki, josko sittenkin tarvitsen kaikki syksysi kuvitellut vapaaehtoiset. Ja toisaalta, vapaaehtoisissa aineissa oli suhteellisen mielenkiintoisiakin juttuja, kuten 3D´-ympäristövisualisointi.

Suurimmaksi syyksi tähän jahkailuun näin keväällä osoittautuu kuitenkin opiskeluloman odotus. Enää yksi intensiivipäivä ja kolmas vuosi olisi siltä osin istuttu. Tosin kesälomalle jää paikkatiedon- ja kiinteistöopin projektien kirjoittaminen ja lopputyö.

Mutta en ajattele niitä nyt, ajattelen vasta huomenna.

Töitä tekevälle löytyy?

Minulla on käynyt hitsin hyvä tuuri töiden suhteen: Olen ollut joka kesä töissä ja monesti tehnyt myös tuntitöitä opintojeni ohessa. Usein sanotaan, että saadakseen töitä täytyy tuntea oikeita ihmisiä. Se varmasti helpottaa asiaa, mutta näyttää sitä saavan töitä ilman suhteitakin. Tosin sitä en kiellä, etteikö töiden hakeminen olisi täyttä työtä, jos suhteita oikeisiin ihmisiin ei ole valmiina: Täytyy soitella tai laittaa mailia potentiaalisille työnantajille ja sen lisäksi vielä täytyisi osata ennustaa oikea aika töiden tiedustelulle/hakemuksen lähettämiselle, jotta työnhaku sijoittuisi sellaiseen saumaan, että hyvää työntekijää tarvitaan!

Kun opiskelin sähkötekniikkaa AMK:ssa pääsin kesätöihin voimaverkkoyhtiölle tietoliikenne osastolle. Jatkoin kesän jälkeen tuntityöläisenä ja olin siellä myös seuraavan kesän. Siinä vaiheessa opiskelujen ja töiden yhteensovittaminen alkoi tuntua raskaalta ja jätin työt pois. Tosin vain muutamaksi kuukaudeksi, sillä marraskuussa minulle tarjoutui tilaisuus päästä samaan työpaikkaan mutta maankäyttö ja kiinteistöt osastolle, jossa työtehtävät sivusivat opiskelemiani asioita. Olin töissä lähes vuoden ja viime kesän jälkeen päätin, että nyt keskityn opiskeluihin ja hoitamaan ottamani killan luottamustoimen kunnolla.

Maltoin olla ”työttömänä” tämän vuoden maaliskuuhun saakka, jolloin sain töitä, haettuani ahkerasti kesätöitä, hyvässä maineessa olevasta konsulttifirmassa. Työt aloitin osa-aikaisena kuukausi sitten, joten minulla ei ole vielä tiedossa mitä kaikkea tulen töissäni tekemään. Ainakin pääsen oppimaan kaavan tuottamiseen liittyviä asioita. Työ on haastavaa ja työnkautta pääsen kehittämään itseäni, kun koko ajan tulee uusia ohjelmia joihin ei ole koulussa ollut mahdollista perehtyä kalliiden lisenssien vuoksi. Työpaikkani on myös monialainen: On mm. arkkitehtejä, maisema-arkkitehtejä, rakennusinsinöörejä, sosiologeja, mittareita ja luonnontieteilijöitä. Parasta on kuitenkin huomata, että maanmittarit ovat menestyneet ja edenneet töissään, joten tulevaisuutemme lienee hyvä ;)

Asiantuntija-apua opiskelijalle

Tutkimustöiden tai raporttien palauttamisen yhteydessä saamme aina välillä opettajilta palautetta siitä, että aikuispuolen opiskelijoilla on paljon matalampi kynnys ottaa aiheen selvittelyssä yhteyttä asiantuntijoihin yrityksissä ja organisaatioissa kuin nuorisopuolen opiskelijoilla.

Itse olen yhtään epäröimättä lähettänyt sähköpostikyselyjä eri tahoille esimerkiksi detaljikaavoituksen töissäni sekä kemianprojektin tiimoilta. Kaikki eivät vastaa, mutta joidenkin kanssa on syntynyt paljonkin kirjeenvaihtoa, jota olen pystynyt hyödyntämään opinnoissani.

Parasta apua olen saanut opiskeluissani entisiltä ja nykyisiltä työkavereiltani. Ketään unohtamatta, haluan kertoa geodesian "yksityistunneistani". Yksi mieleen painunut työrupeama oli kauan kauan sitten Maanmittaushallituksen Geodeettisessa toimistossa. Siellä oli niin reiluja työkavereita! Olen saanut geodesian opintoihini korvaamattoman arvokasta apua, kun useaan otteeseen olemme istuneet iltaa Seijan luona tai setvineet Hessun kanssa geodesiaan liittyviä ongelmia.

Iltamissa käsiteltävä geodesian aihe on aina hyvin laaja, koska Seija ja Hessu ovat molemmat entisiä työtovereitani. Opiskeluihin perehtymisen lisäksi ilta sisältää aina annoksen muisteluita menneiltä ajoilta.

Paljon keskustellaan itse mittauksestakin - senaikaisilla laitteilla - sekä mittaustulosten laskennasta. Historiakatsaus on toki aina mielenkiintoista ja antaa perspektiiviä ymmärtää, että miksi tässäkin asiassa kehitys on mennyt niin huikeaa vauhtia eteenpäin lyhyessä ajassa.

Tykkään siitä, että opiskelujen raadannassa on aina jotain piristeitä. Minun geodesian piristeeni on peräsin siis lyhyeltä, mutta merkitykselliseltä työajanjaksoltani Geodeettisessa toimistossa.

Ulkona ja sisällä

Tässä hieman kertomusta siitä miten viime kirjoitelmassani mainitsemassa projektissa on edetty.

eli aloitimme mittausharjoituksien tekemisen ulkosalla viime keskiviikkona (30.3) ja heti ensimmäisenä teimme ja suunnittelimme maastoon pisteistön jonka avulla tuomme koordinaatit koulun pihamaalle.
Sen jälkeen etsimme ja kaivoimme esiin korkeuspultin ja aloimme vaaita korkeuksia aikaisemmin tekemillemme pisteille.

Sitten palasimme sisälle laskeskelemaan tuloksia ja siirsin tiedot tekemääni karttaan talteen. Kun oma ryhmäni oli saanut kaikki laskut tehtyä palasimme ulos takymetrin ja prismojen kanssa ja aloimme mittaamaan koordinaatteja näille pisteille, mutta koska monikulmiopisteet joita meidän olisi tarkoitus käyttää ovat uuden asfaltin alla ei meillä ole mahdollissuutta vielä lisätä mittaamiamme pisteitä varsinaiseen
koordinaatistoon joten ne ovat nyt väliaikaisesti tallennettuna erilliseen koordinaatistoon.

Saatuamme valmiiksi varsinaisen mittauksen oli taas aika mennä sisätiloihin tekemään tarvittavat laskut ja tarkistamaan olivatko saadut tiedot hyväksyttyjä. Valitettavasti 2 tuloksen tarkkuus ei ollut riittävä joten menimme takaisin ulos mittaamaan nämä pisteet uudestaan.

Maanmittari virtuaalimallin kimpussa

Melkoinen peikko sana tuo virtuaalimalli, ensimmäisen kerran kun kuulin, että opettelemme tekemään myös sellaisia, alkoi hirvittää. Mitä minä semmoisia? En varmasti osaa, ei ei. Tyypillinen suomalainen reaktio siis, pientä ennakkoluuloa havaittavissa itsessäni.

Muutaman teoria tunnin kuunneltua alkoi tuo virtuaalimaailma hieman selvitä. Paljon tuli uusia termejä, ja tututkin asiat saivat uusia nimityksiä. Lähijaksolla pääsimme sitten oikeasti ohjelmien kimppuun ja asiantuntevassa opastuksessa, saimme kuin saimmekin aikaan yks jos toinen hienoja virtuaalimalleja. Ne olivat informaatiorikkaat päivät. Välillä tunnettiin läsnäoloa, välillä jopa sukellettiin malliin, sitten luotiin materiaaleja. Sitten liikuttiin kävellen, autolla ja lennettiinkin. Melkoisia hävittäjälentäjiä meistä kaikista taisi tullakin sen päivän aikana. Jäi arvoitukseksi loiko kukaan sinne avatarta maailmaansa, mutta hauskaa meillä tuntui kaikilla olevan. Itsekin huomasin innostuvani aiheesta ja opettaja sai lähes ajaa minut pois koneen ääreltä.

Nyt sitten moni ajattelee, että mitä ihmettä maanmittari ja virtuaalimalli? Maailma muuttuu, tekniikka kehittyy, ja tämä ikivanha ammattikuntakaan ei voi jäädä paikoilleen tässä asiassa. Maanmittari voi käyttää työssään hyödykseen keinotodellisuuden tuomia uusia mahdollisuuksia. Erilaisten suunnitelmien, kuten kaavoitustilanteen tuominen tavallisen kansalaisen silmiin keinotodellisuudella saadaan ymmärrettävyys helpommaksi kuin kaavamerkinnöillä. Virtuaalimallilla saadaan kohteen maasto ja rakenteet mallinnettua, maasto muodostetaan kartta-aineiston pohjalta. Virtuaalimalleja tehdään siis havainnollistamaan ja esittämään erilaisia hankkeita ja kohteita, esimerkiksi asuinalueita. Lopputuloksen varmistaminen ja kokonaisuuden hahmottaminen tai vaikkapa valaistuksen mitoitukseen virtuaalimalli on oiva apuväline.

-Virtuaalimalli – huviin ja hyötyyn-